"Moi Jouni,
Nyt ei mennyt ihan nappiin otsikkovalinta, näin palautteena. Tuskin olen ainoa, joka ei halua nähdä tuollaisia otsikoita omassa postilaatikossa. Toivottavasti osaat ottaa tämän rakentavana palautteena."
Ensinnäkin, arvostan muuten isosti palautetta. Kirjoitan tätä lukijoille, eli sinulle, ja on todella mukavaa sekä tärkeää kuulla, miten kirjoitukseni toimivat.
Toisekseen, arvostan myös isosti sitä, että annetaan rakentavaa palautetta ilman, että lähdetään välittömästi ja some-tyyppisesti sotaan. Meidän ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta meidän pitäisi pystyä keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta niin kuin..tiedätkö, aikuiset.
Somessa tälläista keskustelua ei ole.
Eli nostan ylläolevan viestin kirjoittajalle hattua ja vastasinkin hänelle, sekä muille viestien lähettäjille, rakentavasti koska kunnioitan heidän mielipidettään. Tällaiset viestit muuten kertovat siitä, kuinka laadukasta porukkaa minun sähköpostilistalla on.
Kiitos siis, että luet tätäkin viestiä, arvostan!
Näiden viestien lisäksi sähköpostilistalta poistui kirjoitukseni perusteella n. 100 tilaajaa (silti meitä on vielä yli 2000). Normaalisti viestin jälkeen poistuma on keskimäärin 0-2.
Eli lähettämääni viestiä voisi pitää epäonnistumisena.
En pidä.
Ja lähettäisin sen uudestaan.
Tiedostin kyllä, että otsikko sekä aihe ei ole kaikille miellyttävää luettavaa. Tiesin, mitä siitä voisi seurata. Ja pohdin kyllä tarpeeksi, että onko tätä järkevää kirjoittaa. Mutta silti päädyin sen lähettämään.
Miksi?
Yksinkertaista.
Minä en yritä viihdyttää sinua, vaan auttaa.
Minä en ole täällä miellyttämässä sinua, vaan valmentamassa.
Ja minulla yksi valmentamisen kulmakivistä on se, että uskallan sanoa niitä asioita, joita sinun pitää kuulla, eikä pelkästään niitä joita haluat kuulla.
Olen valmentaja, en some-vaikuttaja.
Valmennuksessani olleet ovat törmänneet monta kertaa termiin brutaali rehellisyys, jonka kautta on tarkoitus tiedostaa brutaalin rehellisesti itselle mm:
- Millainen arkeni oikeasti on?
- Millainen tilanteeni oikeasti on elämäni eri osa-alueilla?
- Mitkä oikeasti ovat minun heikkouteni?
- Mitä minun oikeasti pitää tehdä?
- Mitä keskusteluja en uskalla käydä?
- Jos jatkan samalla tavalla kuin nyt, mihin se oikeasti johtaa?
- Mihin oikeasti haluan käyttää aikani, koska aika on rajallista? Minä tulen kuolemaan.
Onko tällainen rehellisyys mukavaa? No ei todellakaan ole.
Onko se välttämätöntä?
Ehdottomasti, jos haluat elää omannäköistä, merkityksellistä ja hyvinvoivaa elämää. Niin kauan kun et uskalla olla itsellesi brutaalinen rehellinen, valehtelet itsellesi.
Ne voivat olla pieni "valkoisia valheita", mutta valheita silti. Ja koska näiden perusteella sitten muodostetaan tavoitteita ja valitaan menetelmiä sekä työkaluja, lopputulos ei pysty olemaan sitä, mitä oikeasti haluttiin.
Tämä on aina ollut minulla valmentamisen ytimessä, mutta se "tatuoitui" mieleeni Hintsa Performancen valmentajakoulutuksessa, kun pääsin juttelemaan erittäin menestyneiden ihmisten (F1- kuskeja, maailman suurimpien yhtiöiden johtajia jne.) valmentajien kanssa. Oli nimittäin yllättävän yleistä, että kun tällainen ihminen oli saavuttanut paljon, mutta silti palanut loppuun tai lopettanut uransa ja häneltä kysyttiin Hintsan legendaariset kysymykset...
...hän ei osannut vastata niihin.
- Kuka sinä olet?
- Mitä sinä haluat?
- Oletko kontrollissa?
Mieti: Tällainen ihminen oli saavuttanut kaiken, mutta oikeasti ei mitään.
Hän oli menestyjä, mutta hän ei ollut oma itsensä.
Koska ihminen on on ihminen huolimatta siitä, millä tasolla hän toimii, niin palataampa takaisin sinuun ja minuun.
Ymmärrän, silloin kun arki myllyttää oikein kunnolla, on todella helppo tuudittautua näihin valkoisiin valheisiin sekä pelkästään reagoida arjen tapahtumiin. On erinomaisen helppoa syyttää ympäristöä ja muita. On vielä helpompaa tavoitella ympäristön antamia tavoitteita, kuin miettiä omia:
"Kyllä minä muuten, mutta kun X"
"Kyllä minä yritin, mutta kun Y"
"Olen kokeillut kaikkea"
"Kyllä minä haluan näitä asioita joita Some minulle näyttää"
Ikävä kyllä, pysyvä muutos ja oman näköinen elämä perustuu rehellisyyteen.
Rehellisyys perustuu vastuuseen.
Vastuuseen, joka sinun pitää ottaa.
Joten jos haluat saavuttaa siinä rajallisessa ajassa, jota myös loppuelämäksi sanotaan, sinulle tärkeitä sekä merkityksellisiä asioita, sinun pitää tiedostaa ne asiat sekä suunnitella ja työskennellä niitä kohti.
Jos et ota vastuuta omasta elämästäsi, joku muu ottaa ja voin luvata sinulle, ettei sinun hyvinvointi tai merkityksellinen elämä ole silloin kyseisen toimijan prioriteettilistan kärjessä.
Muista, vastuun ottaminen ei aina tarkoita, että sinun pitää tehdä kaikki yksin. Se tarkoittaa sitä, että tiedostat brutaalin rehellisesti nykyisen tilanteen suhteessa sinun tavoitteisiin sekä resursseihin ja hankit sitä apua sekä tukea jota juuri sinä tarvitset.
Brutaali rehellisyys ei ole kivaa eikä mukavaa.
Mutta se on pirun tehokasta kun haluat elää sinunnäköistä elämää.
Vääntö jatkuu,
Ps. Kun olet valmis pysyvään muutokseen, voin auttaa sinua:
Kaipaatko spesifejä näkökulmia sekö tukea toimintaasi? Katso Lokikirja-jäsenyys
Kun olet valmis ottamaan talouden, arjen sekä koko elämäsi haltuun, voit kokeilla valmennustani ensimmäiset 30 päivää 10 eurolla!
